Tänään kosteassa ja lämpimähkössä säässä illalla jäljestämässä. Kohteena mukavaa sananjalkatyylistä aluskasvillisuutta kasvanut harvahko metsä, keskellä vilkasta koiranulkoilutuspolkualuetta, mutta oletettavasti/toivottavasti pöheiköissä mihin jäljet teimme ei hirveästi olisi koissuja juoksennellut. Tämä on aina vähän hakuammuntaa missä on ns. puhdasta alustaa jälkien tekoon, mutta toisaalta ei kai pienet harhat haittaakkaan...

Tuuman jälki oli taas samanlainen lyhyt, oikealle kaartava kuin ennenkin. Askelet kanta-varvas, mutta nameja nyt harvemmassa (joka neljäs tjsp), sekä ylitti reidenpaksuisen puunrungon. Tuuma jäljesti innolla ja hyvin, pienestä ryystämisestä huolimatta.

Voltin jäljen oli tehnyt D mun ohjeiden mukaan, sen pituus oli kuulemma n. 300 metriä, vanheni n. tunnin, neljä keppiä, kulmia jokunen (? ei muistanut itsekään miten oli kävellyt ;) ). Janalta jälki lähti oikeaan. Lähti aluksi janalla kaartamaan oikealle, jolloin kutsuin takaisin ja lähetin uudestaan. Nyt eteni hyvin suoraviivaisesti (pientä kaartelua molempiin suuntiin, mutta keskimäärin hyvä), ja löysi jäljen n. 20 metrin päästä, ja lähti oikein. Tämän jälkeen alkoikin hakeminen, eli hyvin nopeasti tuli pari kulmaa ja keppi (en muista enää missä järjestyksessä), ja Voltti meni ainakin kepistä yli (oli mun muistaakseni jotenkin kai sivussa siinä; kepit ja kulmat oli nimittäin merkitty krepeillä), ja eksyi jotenkin heti ekassa kulmassa niin kauas, että sotki tokankin kulman (kulmat olivat vähän turhan lähelläin; D oli tehnyt tarkan peltojälkikoiran treenin, eli kulmat tiuhaan, joista Voltti tietenkin sitten alkuinnostuksessaan veteli yli ja sotki sitten jatkonkin). Tässä vaiheessa oli pakko laittaa peli poikki vaikka Voltti koko ajan hakikin jälkeä, eli käskin sen maahan ja me tytöt lähdettiin sitten etsimään kreppimerkkejä. Nauru D oli meistä kahdesta tarkkasilmäisempi, ja löysi keppimerkin. Kutsuin Voltin paikalle, ja laitoin sen jäljestämään vähän ennen keppiä. Jäljestys sujui tästä eteenpäin erinomaisesti (kaksi kulmaa tosi hyvin, samoin pysyi muutenkin erinomaisesti jäljellä kun sen monessa kohtaa näki aluskasvillisuuden väristä missä oli kävelty), mutta kaksi keppiä mitkä vielä olivat matkalla jätti ilmaisematta. Olin päättänyt että vaadin ilmaisut, joten vähän moitin ja kutsuin takaisin ja etsitytin kepit. Näistä sitten hurjat kehut.

Varsinaisen jäljen jälkeen tehtiin vielä lyhyt keppitreeni niin että D otti kolme keppiä, näytti niitä Voltille ja vei ne lyhyelle suoralle. Lähetin sitten heti perään jäljestämään, ja nyt menivät ilmaisut tosi hyvin, ja palkkasin runsaasti.

Tämän jälkeen vielä käytiin lyhyt kävelylenkki, jossa Voltti oksensi kaikki jäljen päässä syöneensä ruuat...